Rappauspinnan huolto ja kunnossapito


Rakenteellisilta yksityiskohdiltaan hyvin suunniteltu ja oikein toteutettu rapattu julkisivu on kestävä ja pitkäikäinen. Vesi ja pakkanen ovat tärkeimmät laatua heikentävät ja vaurioita mahdollisesti aiheuttavat tekijät. Vesivalumat on helppo todeta kastumisen aiheuttamina tummentumina. Niiden välittömässä läheisyydessä olevia räystäitä ja vesirännejä sekä sokkelin yläpuolella olevaa aluetta tulee tarkkailla, koska kosteudesta tummuneet kohdat ennakoivat korjaamattomina tulevia vaurioita. Vesi kuljettaa mukanaan pölyä ja likaa, jotka imeytyvät valuma-alueen pintaan aiheuttaen läiskiä ja juovia. Rappauspinnan muutkin värimuutokset voivat johtua yksityiskohtien virheellisistä materiaalivalinnoista.

Paras vaurioita ennaltaehkäisevä keino on jatkuva julkisivun kunnon tarkkailu. Tavallisimmat valvottavat yksityiskohdat ovat:

  • rappaukseen tehdyt kiinnitykset, kuten kyltit, lipputangot, tikkaat ym.
  • veden ohjaukseen käytetyt pellitykset ja syöksytorvet sekä
  • katon yläpuoliset ja lumen kinostumiselle alttiit julkisivun osat.

Vettä ohjaavien yksityiskohtien kuntoa on seurattava säännöllisesti. Vesikourut ja syöksytorvet eivät saa tukkeutua, ne puhdistetaan tarvittaessaja niiden toiminta voidaan turvata talven ja kevään aikana lämpövastuksilla. Pinnoille vettä valuttavat pellitykset tai vuotavat detaljit korjataan välittömästi vian toteamisen jälkeen.

Kiinteistön arkistossa on hyvä säilyttää kaikki rappaustyötä, materiaaleja ja toimenpiteitä sekä työselityksestä poikkeavia seikkoja koskevat tiedot (esimerkiksi työmaapäiväkirja).

Pieniä määriä pintalaastia (jos kyseessä on tehdasvalmisteinen kuivalaasti) kannattaa säilyttää kuivissa varastotiloissa vähäisten vaurioiden korjaamista varten.

Rappauspintojen puhdistaminen

Pienen alueen pesu ja tahranpoisto synnyttää helposti ympäristöstä poikkeavan alueen – uuden läiskän. Puhdistettavalle alueelle on haettava luonnolliset rajat, joita ovat esimerkiksi nurkat ja syöksytorvet.

Puhdistusmenetelmä valitaan rappauksen pintakäsittelyn ja rappauksen koostumuksen mukaisesti. Kalkilla maalattu pinta vaatii toisenlaisen puhdistuksen kuin silikaattimaalilla tai orgaanisella maalilla maalattu pinta. Nykyään on tarjolla monenlaisia puhdistusmenetelmiä ja aineita, joiden käyttökelpoisuus kyseessä olevaan kohteeseen kannattaa selvittää ennen valintaa.

Töherryksien poisto ja rappauspintojen suojaus

Töherryksissä käytetyt maalit ovat yleensä liuotinpohjaisia ja ne tunkeutuvat rappauksen pintahuokosiin. Seinäpintoihin ilmestyneitä töherryksiä voidaan käsitellä kahdella tavalla:

  • rappauksen päälle tehdään ns. uhripinta, joka voidaan töherryksien kanssa poistaa esimerkiksi pesemällä tai mekaanisesti esimerkiksi matalapaineisella hiekkapuhalluksella, tai
  • maalien tartunta pintaan estetään pysyvällä suojakäsittelyllä.

Rappauksen kestävyydelle parempi ennalta ehkäisevä suojakäsittely uhripinta. Pysyvän suojauksen vaikutukset ja tehokkuus tulee selvittää esikokeilla. Suoja-aineet muodostavat pintaan orgaanisen kalvon, joka voi vaikeuttaa rappauksen kuivumista ja häiritsee rappauslaastin kosteusteknistä toimintaa. Jos vahvoja liuottimia ja pesuaineita joudutaan käyttämään, niiden vaikutukset pitää selvittää tarkasti esikokeilla. Voimakkaat käsittelyaineet saattavat veden kanssa muodostaa rappaukselle tai maalipinnalle haitallisia suoloja, tai ne aiheuttavat värisävyn muutoksia. Happamat aineet liuottavat sideainetta ja emäksiset liuottavat öljy- ja alkydipohjaisia maaleja. Ongelmatonta menetelmää tai suojausta ei ole vielä keksitty.