Kun rakentamisen ympäristövaikutuksien arvioinnissa huomioidaan rakennusten koko elinkaari, kivitalojen hiilijalanjälki on ollut likimain saman suuruinen kuin vaihtoehtoisillakin ratkaisuilla.
Tämän lisäksi kivitalon mukana tulevat myös hyvä tilatehokkuus, kun kantavia pystyrakenteita on harvassa, massiivisuuden tuoma miellyttävä sisäilma ja energiatehokkuus sekä hyvä vikasietoisuus poikkeustilanteissa, kuten vesi- ja vuotovahinkotapauksissa.
Rakentamisen hiilijalanjälkeen vaikuttavat käytettävät materiaalit, mutta kokonaisuuden kannalta olennaisia ovat myös niiden kestävyys, kierrätettävyys ja uusiokäyttö. Tässä mielessä kivi on hyvin ympäristöystävällinen materiaali. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kivimateriaalit kiertävät jo nyt. Tiilelle ja betonille on olemassa toimiva, markkinaehtoinen kierrätys, jonka ansiosta materiaalien kierrätysaste ylittää 80 %.
Tutustu seuraaviin tutkimustuloksiin betoni- ja puurunkoisen talon ympäristövaikutusten vertailemisesta
Norjalaistutkimus: Puu ei ole ympäristöystävällisempi kuin betoni
Ruotsalaistutkimus: Betoni- ja puurakenteiden ympäristövaikutuksissa ei merkittäviä eroja
Kivirakentaminen on osa ilmastoratkaisua
Kivirakentamisen alalla on tehty jo pitkään tuloksellista työtä päästöjen vähentämiseksi. Mielikuva kivimateriaalien ilmastovaikutuksista onkin monelta osin vanhentunut eikä vastaa nykytilannetta, tulevaisuudesta puhumattakaan. Niin tuotannon prosessit kuin käytettävät materiaalit ja niiden kierrätysmahdollisuudet ovat kehittyneet merkittävästi, ja uusien tehokkaiden ratkaisujen pohjalta rakentuvat huomisen vähähiiliset kaupungit.
Tutustu Kivifaktaa-sivuilla, miten kivipohjaisia rakennustuotteita valmistavat yritykset ovat jo onnistuneet vähentämään hiilipäästöjä. Työ jatkuu ja innovaatioiden myötä ala kehittyy yhä vähäpäästöisemmäksi varmistaen ilmastoystävällisen rakentamisen myös tulevaisuudessa.