Suomen sementti- ja betoniteollisuus on jo tähän mennessä pystynyt pienentämään päästöjään yli viidenneksellä vuoden 1990 tasosta. Toimialaan kohdistuu edelleen kovat paineet, sillä betonin valmistuksessa sideaineena käytetyn sementin tuotannossa syntyy noin 5-8 prosenttia kaikista maailman kasvihuonepäästöistä. Suomessa osuus on noin 1,6 prosenttia.
Ruduksen strategisena tavoitteena on koko toiminnan hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Ruduksen Concrete Acts! -ympäristövastuuohjelma konkretisoi, miten hiilineutraalisuustavoitteisiin päästään vähähiilisemmillä tuotteilla, kiertotaloutta edistämällä ja luonnon monimuotoisuutta tukemalla.
Esimerkkejä jo toteutuneista tuotekehityshankkeista kohti vähähiilisempää betonituotantoa on Ruduksen Uuma-betoni, jossa on mahdollista korvata enintään 30 prosenttia karkeita luonnonkiviaineksia kierrätyskiviaineella yleisimmissä rasitusluokissa. Uuma-tuotenimi tuleekin sanasta uusiomateriaali.
Kierrätykseen tulevan betonin käyttöä rajaa lainsäädäntö, jonka mukaan kierrätysbetonia ei saa käyttää betonin raaka-aineena ilman viranomaisen erillistä koekäyttö- tai ympäristölupaa. Tähän odotetaan toivottua muutosta uuden jätelain ja End-of-Waste -asetuksen myötä. Ruduksella on ollut lupa Uuma-betonin koekäyttöön. Varsinaisen tuotannon aloittamiseen tarvitaan vielä tällä hetkellä ympäristölupa.
Vihreän betonin valmistuksessa Rudus tekee tiivistä yhteistyötä Finnsementin kanssa. Vihreän betonin CO2-päästö voi olla 20, 40 tai jopa 60 % matalampi kuin vastaavalla normaalilla betonilaadulla.