Mittatoleranssit
Raudoitestandardissa (SFS 1267) on määritelty raudoitteiden mittatoleranssit alla olevan taulukon mukaisesti. Ellei toisin sovita, raudoitteet valmistetaan yleensä normaaliluokan (N) toleranssein. Celsan raudoitustehtailla käytetään yleisesti kuitenkin erikoisluokan (E) toleranssit.
Raudoitteiden valmistustoleransseja on otettava huomioon raudoitteiden suunnittelussa. Esimerkiksi tapauksissa joissa betonipeitteen paksuus riippuu raudoitteen ulkomitoista, suositellaan käytettäväksi nimellismittaa pienempää raudoitemittaa. Vaativissa kohteissa on jo suunnittelussa syytä määritellä raudoitteiden toleranssiluokaksi (E).
Taivutustelat
Suomessa on perinteisesti vaadittu, että terästen pienimmät sallitut taivutustelat ovat kaksi kertaa suuremmat kuin teräksen tavutettavuuskokeessa käytetty tela. Tällöin on myös otettu huomioon se, että teräs taivutettaessa saattaa olla normaalia testauslämpötilaa alhaisempi, ei kuitenkaan alle -5 oC.
Tästä seuraa suomalaisten standardien mukaisille teräksille taivutettavuuden kannalta alla olevan taulukon mukaiset pienimmät sallitut telakoot eri nimellishalkaisijoille (d).
Mainittujen taivutusten käyttöä sovelletaan lähinnä hakoihin, koukkuihin ja lenkkeihin, joissa taivutuskohdan sisäpuolella on poikittainen teräs jolla hallitaan betoniin kohdistuvia halkaisuvoimia. Tämän poikittaisen teräksen halkaisija on oltava vähintään sama kuin taivutetun teräksen, mieluummin yhden pykälän paksumpi.
Pääraudoituksen taivutustelan vähimmäishalkaisija riippuu teräksessä vaikuttavasta voimasta, betonin lujuudesta sekä tankojen jaosta ja reunaetäisyyksistä. Kaikkia mahdollisia telakokoja ei kuitenkaan ole raudoitustehtailla käytettävissä.
Suositeltavia pääraudoitukset telakokoja ovat 175, 200, 300, 400, 500 ja 640 mm. Periaatteessa on mahdollista pienentää pääraudoituksen taivutusteloja käyttämällä taivutuksen sisäpuolella poikittaisia teräksiä. Suurilla taivutussäteillä tarvitaan kuitenkin enemmän kuin yksi poikittainen teräs.
ERÄÄT RAUDOITUSKOMPONENTIT
Bamtec mattoraudoitteet
Kuumavalssattu hitsattava betoniteräs; nimellishalkaisijat 10 – 32 mm
Tankoväli: portaaton alueella 50 – 300 mm
Tankopituus; 2 000 – 15 000 mm
Yksittäisen maton suurin paino: 1 500 kg.
Samassa matossa voi olla useita eri tankopaksuuksia ja -välejä ja -pituuksia, eli myös vinot ja kaarevat reunat sekä aukot ovat mahdollisia.
Ks. myös http://celsa-steelservice.fi/tuotteet/bamtec/
Raudoitusverkot
B500K varastoverkkojen normaali koko on Suomessa 2,35 x 5,00 m ja lankojen nimellishalkaisija ja lankajaot ovat alla olevan taulukon mukaiset. Valmistajat saattavat pitää myös muunlaisia verkoja varastossa, ks. http://celsa-steelservice.fi/tuotteet/raudoitusverkot/. Ellei muuta erikseen sovita varastoverkkojen liitoslujuus on Suomessa FL20 (vastaa 35 % liitoslujuutta kovettuneessa betonissa).
Varastossa pidetään myös joitakin ruostumattomia B600KX verkkoja http://celsa-steelservice.fi/tuotteet/ruostumaton-betoniteras/.
Erikoisverkot
Erikoisverkkoja tehdään raudoitussuunnitelmien mukaisesti kylmävalssatuista ja kuumavalssatuista sekä ruostumattomista teräksistä http://celsa-steelservice.fi/tuotteet/erikoisverkot/. Käyttämällä liitoslujuutta FL30 (vastaa 55 % liitoslujuutta kovettuneessa betonissa) saadaan kahdella liitoksella täydellinen ankkurointi, kun poikittainen teräs on samankokoinen kuin ankkuroitava teräs. Verkoissa erisuuntaisten tankojen halkaisijoiden suhde tulee olla vähintään 0,6.
Pitkittäistangoilla suositeltava jakoväli on 150 mm tai 200 mm tai näiden kerrannainen. Erikoistapauksissa sarjojen ollessa pitkiä voidaan käyttää myös muita jakoja (min 50 mm). Erikoisjakovälien käyttö saattaa nostaa raudoitteen hintaa, valmistettavan sarjan ollessa pieni. 12 mm verkossa pienin jakoväli on 75 mm (12/12 – 75/75).
Poikittaistangoilla jakoväli voidaan vapaasti valita, alueella 50 – 1000 mm.
Kaistaraudoite on verkko jossa vain toisen suunnan tangot ovat rakenteellisia teräksiä. Poikittaisterästen tehtävä on vain pitää raudoite koossa, jolloin niiden halkaisija voi olla pääteräksiä pienempi ja niiden jako suuri (0,6…1,0 m). Kaistaraudoitteilla hitsausliitoksilla ei yleensä ole lujuusvaatimuksia, jolloin valmistuksessa käytetään asennushitsausta ilman lujuusluokitusta.
Käyttämällä kaistaraudoitteita vältytään tankokerrostumilta jatkoskohdissa ja kaistojen pituus voidaan usein suunnitella raudoitustarpeen mukaan, kuitenkin enintään 12 m. Leveys valitaan käsiteltävyyden, kuljetettavuuden ja asennettavuuden perusteella. Tavallinen kaistaraudoitteen leveys on noin 1 m.
Käsivoimin asennettaessa kahdella miehellä paino tulee rajoittaa alle 60 kg:n. Nosturiasennuksella kannattaa pyrkiä mahdollisimman suuriin yksikköihin.
Verkkoja ja erikoisverkkoja voidaan jatkojalostaa taivuttamalla, käytettävissä olevien taivutuskoneiden rajoitusten puitteissa. Taivutusalueella ei saa olla poikittaistankoja, vaan vapaata tilaa tulee olla vähintään n. 60 mm molempiin suuntiin. Taivutuskuvaan merkitään taivutetun raudoitteen ulkomitat.
Pienten verkkojen tapauksessa saatetaan tehtaalla valmistaa isompia verkkoja joita jatkokäsitellään leikkaamalla.
MATERIAALIEROT
Hitsattavuus
Vain kuumavalssattua terästä saadaan hitsata esim. puikko- tai MAG- hitsausprosesseilla. Kylmämuokattu teräskin hitsautuu, mutta lujuus laskee kuumennuksen seurauksena paikallisesti. Hitsaaminen alentaa myös terästen sitkeyttä. Kylmämuokatuilla teräksillä ei yleensä ole sitkeysmarginaalia hitsausta ajatellen.
Sitkeys
Kuumavalssattu teräs on sitkeämpää eli venymä ennen murtumista on noin kaksi kertaa suurempi kuin saman lujuusluokan kylmämuokatulla teräksellä. Haurausriski kasvaa pienillä raudoitusasteilla ja korkeilla betonilujuuksilla sekä ulkorakenteilla talven alhaisilla lämpötiloilla.
Väsymislujuus
Väsymiskuormitettuihin rakenteisiin valitaan teräsluokka, jolle on esitetty väsymislujuusvaatimus, eli väsymislujuuden taso on tiedossa. Esimerkiksi teräksille B500K, B600KX ja A700HW ei ole esitetty väsymislujuusvaatimusta.
Tartunta
Terästen tartunta perustuu niiden harjageometriaan. Suomalaistenkin teräsluokkien välissä on eroja. Tartunnan ylärajan muodostaa takoa ympäröivän betonin leikkauskestävyys. Tartuntajännitykset aiheuttavat halkaisuvoimia. Tämän takia ankkuroitavissa oleva voima riippuu tankoväleistä, betonipeitteen paksuudesta, reunaetäisyyksistä ja poikittaisesta raudoituksesta. Tartuntalujuuden päämuuttujana on suhteellinen harjapinta-ala (fR). Merkittävin hyöty suuresta suhteellisesta harjapinta-alasta on betonirakenteen halkeamaleveyksien pieneneminen, mikä parantaa rakenteen latua ja säilyvyyttä.