Betonipinnalle määritelty luokka asettaa omat reunaehtonsa valittavalle muottikalustolle ja muottipintamateriaalille. Samoin se merkitsee suunnitteluvaiheen sekä työnsuunnittelu- ja toteutusvaiheen katselmusten tarkentumista vaatimusten kasvaessa.
Suomen Betoniyhdistyksen julkaisema viimeisin ohje Betonirakenteiden pinnat/luokitusohjeet by40 (2003) jakaa muottia vasten valettavat betonipinnat kolmeen luokkaan AA, A, B ja C:
- Luokka AA: Erityisen vaativat, suunnitelmissa erikseen määritellyt pinnat, kuten monumentaalirakennusten vaakasuorassa valettavien elementtien pinnat, joissa koho- ja/tai uppokuviot ovat vähäisiä. Ei tule missään kohteessa määrätä yleisesti käytettäväksi.
- Luokka A: Käsittelemättömäksi jätettävät, näkyviin jäävät pinnat. Yleensä maalattavat (esikäsiteltävät) pinnat. Tasoitettavat pinnat kun halutaan tasoitemenekki pieneksi.
- Luokka B: Yleensä verhottavat tai näkymättömiin jäävät pinnat tai pinnat joiden ulkonäölle ei aseteta suuria vaatimuksia, kuten kellarin sisäseinät ja maan peittoon jäävät ulkopuoliset pinnat. Tasoitettavat pinnat.
Näkymättömiin jääville pinnoille (esim. perustukset ja alaslaskettujen kattojen betonipinnat) sovelletaan luokka C, jossa sallitaan kaksinkertaisia arvoja verrattuna luokkaan B.
Työselityksissä usein esiintyville termeille ”sileävalu”, ”puhdasvalu” tai ”raakavalu” ei eri osapuolilla ole yhteneväistä käsitystä termien sisällöstä. Lisäksi näille termeille ei ole annettu missään ohjeessa laatuvaatimuksia, joten niitä ei tulisi käyttää laatuluokitusmielessä.
Puhdasvalulla useimmiten ymmärretään muottia vasten valettua betonipintaa, joka jää sellaisenaan käsittelemättä tai pinnoitetaan esimerkiksi kuultokäsittelyllä.
Luokka AA
Luokkaa AA voidaan nimittää ”arkkitehtoniseksi” luokaksi, jota tulisi käyttää ainoastaan erikoiskohteissa tiettyjen rakenteiden vaatimuksena. Luokka edellyttää lähes aina uutta, puhdasta muottipintamateriaalia. Myös rakenteen muoto saattaa vaatia erikoismuotin valmistusta. Muottikustannuksia laskettaessa on syytä aina selvittää laatuluokan AA vaatiman muotin kustannus tapauskohtaisesti. Kustannuksiin vaikuttavat mm
- rakenteen muoto; kuinka paljon muotissa voidaan käyttää olemassa olevia vakio-osia
- muottikaluston määrä
- muotin pintamateriaalin hankintakustannus
- voidaanko muottia käyttää useampia käyttökertoja
- muotin kasaustyön hinta
- Luokan AA pinnoille voidaan asettaa vaatimuksia myös tietystä toteutustavasta, muottimateriaalista, pintakuvioinnista, muottisiteiden sijoittelusta jne.
Luokan AA toteutukseen soveltuvia muottikalustoja ovat mm:
- paikalla tehdyt kertakäyttöiset lauta- ja levymuotit
- vakiopalkeista ja uudesta muottipinnasta (esim. vaneri tai lauta) kootut erikoismuotit.
Luokka A
Luokka A vastaa vaatimuksiltaan ns. puhdasvalupintoja. Luokan esteettinen vaatimus ei täyty, jos käytetty muotti aiheuttaa jälkitöitä kuten piikkausta tai paikkausta. Muotin pintamateriaalin tulee olla ehjää ja hyvälaatuista.
Muotin käyttö edellyttää aina etukäteissuunnittelua. Työsaumojen sijainti ja tekotapa tulisi huomioida jo suunnitteluvaiheessa betonipinnan osana. Valitulle muottikalustolle ja muottisuunnitelmalle on hyvä suorittaa suunnittelijan ja toteuttajan välinen tarkastus, jotta muotin betonipintaan jättämät muottilevyjen ja -siteiden jäljet ovat etukäteen tiedossa ja hyväksytyt.
Luokan A toteutukseen soveltuvia pystyrakenteen muotteja ovat mm:
- suurmuotit
- vakiopalkkimuotit
- suurkasettimuotit
- järjestelmämuotit,
- joissa kaikissa muottipintamateriaalin on oltava ehjää ja tasalaatuista.
Järjestelmä- ja suurmuotteja voidaan pinnoittaa esimerkiksi ohuella vanerilla, jäljitelmämatoilla ja muottikankailla. Näin hyödynnetään muotin vahvat runkorakenteet ja harva sidontatarve sekä vähäinen työmenekki, ja saadaan aikaan korkealaatuisia betonipintoja.
Luokka B
Luokan B betonipinnat ovat yleensä tasoitettavia seiniä, joissa luokan vaatimukset ovat helposti saavutettavissa pinnoiltaan ja rungoltaan hyväkuntoista muottikalustoa käytettäessä. Muottipintamateriaali voi olla useampaan kertaan käytettyä, mutta kuitenkin hyvin huollettua.
Luokan B toteutukseen soveltuvia pystyrakenteen muotteja ovat mm:
- suurmuotit
- järjestelmämuotit
- kasettimuotit
- levy- ja lautamuotit
Muottipintamateriaalien valinta
Laadukkaan betonipinnan aikaansaamiseen vaikuttaa ratkaisevasti muottimateriaalin valinta. Käytetyn muottipintamateriaalin ja työn huolellisuuden jälki näkyy aina betonipinnassa. Soveltuvaa muottipintamateriaalia valittaessa on huomioitava betonipinnalle asetetut laatuvaatimukset sekä kustannuksiin vaikuttavat muottien käyttökertamäärät.
Yleisimpiä muottipintamateriaaleja ovat
- Puulevyt, vanerit
- sahatavara
- lasikuitu ja muovi
- teräs
- muottikankaat
Puulevyt
Erilaiset puulevyt, näistä käytetyimpänä vanerit, ovat yleisin muottipintamateriaali. Betonipinnan sileyden ja muotin käyttökertojen lisäämiseksi ne useimmiten pinnoitetaan. Puupohjaisia muottilevyjä käytetään niin eri muottijärjestelmissä kuin myös pienissä, paikalla kappaletavarasta rakennettavissa muoteissa.
Käyttökertojen lukumäärä riippuu käytön huolellisuudesta ja pinnalle asetetuista vaatimuksista. Puupohjaisten muottilevyjen pinta on herkkä kolhuille sekä erilaisille kiinnityksille ja varauksille. Pinnoittamaton ja öljyämätön puu imee betonista niin runsaasti vettä, että sementin hydratoituminenkin saattaa betonipinnassa pysähtyä. Tästä on seurauksena pölyävä, irtoileva pintakerros.
Lastulevyä käytetään jonkin verran muottimateriaalina. Käsittelemätön lastulevy pienentää huokoisuutensa ansiosta betonipinnan huokosia. Pinnan sileys ja uudelleen käytettävyys on kuitenkin muita levytuotteita selvästi huonompi. Lastulevyn liiman on oltava kosteudenkestävää.
Levyjen jatkoskohdat jäävät kaikissa levymuoteissa näkyviin. Jos saumakohta ei ole arkkitehtonisesti hyväksyttävä, se voidaan häivyttää käyttämällä rimaa tai muuta pinnan katkaisutapaa.
Suomalaisten muottivanerien ominaisuuksia
Pinnoittamattomalla vanerilla valettaessa on aina käytettävä muotinirrotusainetta. Vaneri imee betonimassasta vettä ja ilmaa vähentäen näin huokosten syntymistä. Kuitenkin esimerkiksi kuiva koivuvaneri ilman muotinirrotusainekäsittelyä saattaa imeä vettä haitallisen paljon, jolloin betonipinta ei kovetu ja jää pölyäväksi. Pinnoittamattoman vanerin puhdistus on vaikeaa ja vaikeutuu edelleen valukertojen lisääntyessä. Pinnoittamattoman kuusivanerin syykuvio näkyy betonissa ja oksien pihka saattaa värjätä betonia.
Vanerien pinnoitteena yleisimmin käytetään fenolihartsifilmiä tai lasikuitua eri vahvuuksina. Filmipintaisella uudella vanerilla voidaan valaa 1-2 kertaa käyttämättä mitään irrotusainetta, mutta tämä lyhentää pinnan kestoikää.
Vanerin lujuus kasvaa kuusivanerista (heikoin) koivuvaneriin (kestävin). Lujuus- ja jäykkyysominaisuudet ovat erilaiset vanerin eri suunnissa ja niissä on rakenteesta johtuen huomattaviakin eroja. Tavallisimmin käytetään vaneripaksuuksia 12, 15, 18 ja 21mm.
Yleisimmin käytettyjen vanerien rakenne:
- Kuusi: kaikki viilut yleensä kuusta
- Twin: pinnat koivua, sisus kuusta
- Combi Mirror: pinnat koivua, sitten vuorotellen, ohut kuusi- ja koivuviilu
- Combi: pinnassa kaksi koivuviilua, sitten vuorotellen ohut kuusi- ja koivuviilu
- Koivu: kaikki viilut ohuita koivuviiluja
- Super: vaneri koivuvaneria, pinnoitteena paksu pinnoite 400 g/m²
Muottivanerin ominaisuuksista ja keskimääräisistä käyttökerroista saa lisätietoa valmistajilta.
Sahatavara
Sahatavara on betonin perinteinen muottimateriaali. Betonipinta saa ulkonäkönsä sahaustekniikasta (kehä-, pyörö- ja vannesaha) ja sahattavan puulajin perusteella. Edellisiä sileämpi pinta saadaan eri tavoin sileäksi tai muotoon höylätystä sekä hiekkapuhalletusta sahatavarasta.
Lautamuotit on aina kasteltava hyvin. Kastelu tiivistää muotin ja vähentää samalla betonin tarttumista. Lautojen vedenimukyky vaihtelee, jolloin huolellisesta kastelusta huolimatta betonipinnassa esiintyy tummuusvaihtelua. Myös oksankohdat imevät enemmän vettä aiheuttaen betonipintaan tummia kohtia. Muotinirrotusaineen käytöllä kastelun lisäksi voidaan tummuusvaihtelua vähentää. Pontattujen lautojen käytöllä voidaan oleellisesti vähentää jälkitöitä lisäävien betonipurseiden esiintymistä.
Sahatavaraa käytetään myös tasaiselle muottipinnalle kiinnitettyinä rimoina ja lautoina betonipinnan elävöittämiseksi.
Lasikuitu ja muovi
Lasikuidun ja muovin käyttö muottimateriaalina on yleistä pilarimuoteissa sekä eräissä erikoismuoteissa (esimerkiksi kupumuotit). Erittäin tiivispintaisina ne vaativat etenkin pystyvaluissa matalat valukerrokset ja huolellisen betonin tiivistyksen, jotta muottipintaan kertyvät ilmahuokoset saadaan poistettua.
Teräs
Teräsmuoteilla saadaan suuria, yhtenäisiä sileitä betonipintoja. Niitä on vaikea muutella, joten ne sopivat parhaiten toistuvien rakenteiden valmistamiseen. Teräsmuottien käyttökertamäärä on suuri, mutta nekin vaativat hyvää huoltoa. Tyypillisiä teräsmuottien vaurioita ovat ruoste ja erilaiset käsittelyvauriot kuten hiontavirheet, kolot, painaumat ja hitsausjäljet.
Erityisesti pystysuoraa teräsmuottia vasten valettaessa on käytettävä valusukkaa, huolellista tiivistystä ja ohuita valukerroksia, koska tiivis muotti muutoin lisää huokosten määrää. Teräsmuotissa on aina käytettävä muotinirrotusainetta.
Muottikankaat
Muottikangasta muottipinnalla käyttämällä saadaan aikaan valuhuokosettomia betonipintoja. Kankaassa on huokosverkosto, joka betonia tärytettäessä johtaa pintakerroksesta pois ilmaa ja jonkin verran vettä. Huokosettomuuden lisäksi muottikangas parantaa myös pinnan tiiveyttä ja säilyvyysominaisuuksia.
Muottikangas jättää betonipintaan kangasmaisen kuvion ja saattaa aiheuttaa kirjavuutta. Muottikankaan käyttö vaatii aina ennakkokokeita, joilla selvitetään ratkaisun toimivuus käytännössä. Ominaisuuksien säilyttämiseksi kangas pestään valujen välillä. Ominaisuudet katoavat käytännössä kuitenkin jo muutaman käyttökerran jälkeen. Muottikankaat ovat vaurioherkkiä, joten niitä on käsiteltävä erityisellä varovaisuudella.
Muottikankaan kiristäminen ja kiinnittäminen muotin pintaan vaatii huolellisuutta, sillä kangas jää helposti poimuille ja aiheuttaa tällöin ei-toivottuja jälkiä betonipintaan. Erityisen vaativaa on kankaan kiinnittäminen isoille pinnoille.