Rakenteet tulee suunnitella sellaisiksi, ettei ulkoisista ja sisäisistä kosteuslähteistä peräisin oleva vesihöyry, vesi tai lumi pääse haitallisesti tunkeutumaan rakenteisiin ja että rakenteissa oleva rakennuskosteus pääsee riittävissä määrin poistumaan. Lisäksi rakenteiden tulee olla sellaisia, että mahdolliset vesivahingot (putki- ym. vuodot) havaitaan varhaisessa vaiheessa ja niistä on mahdollisimman vähän sekä rakenteellista että terveydellistä haittaa.
Ulkoisia kosteuslähteitä ovat mm. vesi-, lumi- ja räntäsade, ulkoilman vesihöyry sekä maaperässä oleva kosteus. Sisäpuolisia kosteuslähteitä ovat mm. suihku ym. pesuvedet, sisäilmaan eri toimenpiteistä vapautuva vesihöyry, putkivuodot ym. vesivahingot sekä rakennuskosteus. <
Rakennesuunnitteluvaiheessa:
- Suunnitellaan lämpö- ja kosteusfysikaalisesti toimia rakenteita, muita rakennuksen toiminnan kannalta oleellisia asioita kuten esim. rakenteellista lujuutta, ääneneristävyyttä ja esteettisyyttä unohtamatta.
- Varmistetaan rakenteiden kuivumismahdollisuus ja kuivana pysyminen.
- Valitaan kosteutta kestäviä materiaaleja.
Työvaihesuunnittelussa:
- Suunnitellaan tavaroiden ja materiaalien oikea-aikainen toimitus sekä varastointi.
- Suunnitellaan rungon pystytys niin, että rakenteet kastuvat mahdollisimman vähän ja kuivattimen voidaan aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
- Suunnitellaan keskeneräisten rakenteiden suojaus.
LVIS-suunnitteluvaiheessa:
- Suunnitellaan työmaa-aikainen lämmitys ja kuivatus (oman lämmitysjärjestelmän käyttöönotto, lisälämmityslaitteiden tarve ja niiden vaatima energia).
- Suunnitellaan työmaa-aikaiset vesipisteet ja viemäröinti.
Lisää tärkeää tietoa löydät RakMK oppaasta C2 ”Kosteus rakentamisessa”.