Vuoden 2021 Kestävä Kivitalo -palkinto jaettiin poikkeuksellisesti kahdelle eri kohteelle. Sekä Tikkurilan kirkon rakentamisessa että Kurjenlinnan kiinteistökehityksessä ja peruskorjauksessa on esteettisesti ja rakenteelliset vaativat ratkaisut tehty tinkimättömällä ammattitaidolla, paikalla rakentamisen perinteitä kunnioittaen.
Yli satavuotias Kurjenlinna uuteen loistoon
Turun keskustan kupeessa sijaitseva Kurjenlinnan alue on rakennustaiteellisesti ja sosiaalihistoriallisesti arvokas kokonaisuus. Alun perin Kurjenlinna perustettiin köyhäintaloksi 1800-luvun lopulla. Sairaalatoiminta loppui Kurjenlinnassa vuonna 2009. Turun kaupunki valitsi Kiinteistökartio Oy:n alueen kehittäjäksi.
Kurjenlinnan vanha rakennus peruskorjattiin perinteitä vaalien uuteen loistoonsa ja se muutettiin vuokra-asunnoiksi sekä toimistotiloiksi. Rakenteelliset muutokset sisätiloissa olivat vaativia, mutta tavoitteista ei ole tingitty missään vaiheessa.
Vanhan rakennuksen massiiviset kahden- ja kahden ja puolenkiven paksuiset umpitiiliulkoseinät olivat vielä yli sadan vuoden käytön jälkeen hyväkuntoiset ja saivat jäädä paikoilleen. Vain pinnassa olevat vanhat rappaukset uusittiin vanhoja perinteitä kunnioittaen kalkkisementtilaastein.
– Talo on alun perin tehty poltetusta tiilestä muuraamalla ja halusimme kunnioittaa tätä rakennustapaa edelleen. Kaikki korjausrakenteet ja väliseinät muurattiin poltetusta tiilestä, joka on myös kosteissa tiloissa loistava materiaali, Kiinteistökartion toimitusjohtaja Niko Lappalainen toteaa.
Välipohjat paikalla valaen, uudisosa kennoharkoista
Rakennuksen välipohjat oli aikoinaan tehty puusta.
– Kuntotutkimuksissa selvisi vanhoissa rakenteissa olevan laajalti asbestia. Tämä ja rakennuttajan halu kestävästä sekä turvallisesta välipohjarakenteesta johti päätökseen purkaa puuvälipohjat ja korvata ne paikallavaletuilla betonivälipohjilla. Rakennusrungon paino lähes nelinkertaistui, mutta lujien muurattujen tiiliseinien kuormituskestävyys oli riittävä, kertoo kohteen rakennesuunnittelija Jukka Sillanpää.
1950-luvulla tehty, betonirakenteinen yhdysosa purettiin ja sen tilalle rakennettiin vanhoihin rakennuksiin tyyliltään täydellisesti sopiva uudisosa.
– Uudeksi ulkoseinärakenteeksi valikoitui poltetusta savesta valmistettu kennoharkko, jota hyödynnettiin myös kantavana rakenteena. Tällä saavutettiin vanhan seinän kaltainen yksiaineinen ulkoseinärakenne, jonka lämmöneristävyys on nykyvaatimusten mukainen, Jukka Sillanpää kertoo.
Asuinhuoneistoihin ja toimistoihin jätettiin hienolla tavalla aina joltain osin pala historiaa näkyviin. Esimerkiksi paljaaksi jätettyjä paloja vanhaa tiiliseinää on nähtävissä siellä täällä. Samoin uudet ikkunat ovat rakennuksen alkuperäisen rakennusajan henkisesti moniruutuikkunat. Hyväkuntoiset kiviset porraskäytävät jäivät sellaisenaan suurelta osin ennalleen.
Yleisesti ottaen kaikissa yksityiskohdissa on mietitty tarkkaan entisajan henkeä, vaikka toteutus onkin tätä päivää.
Veistoksellinen Tikkurilan kirkko ihmisten keskellä
”Kirkko keskellä kylää” sopii täysin Tikkurilan uuteen kirkkoon. Se sijaitsee vanhan, puretun kirkon paikalla vastapäätä Vantaan kaupungintaloa ja lähellä rautatieasemaa. Arkkitehtitoimisto OOPEAA Office for Peripheral Arhitecturen suunnittelema uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 2021.
– Kirkko keskellä kylää oli tilaajan tavoite hankkeelle. Rakennus sijoittuu osaksi tiivistä korttelia, mutta haasteeksi muodostui tasapaino näkyvyyden ja mittakaavan kanssa. Lopputulokseksi muotoutui veistoksellinen ratkaisu viistottuine kattoineen, joka antaa kirkolle vahvan läsnäolon Tikkurilan aukion laidalla, toteaa kirkon pääsuunnittelija arkkitehti SAFA Anssi Lassila.
Pitkäikäisyys ja kestävyys olivat keskeisiä tavoitteita kirkon suunnittelussa ja toteutuksessa.
– Tavoitteena oli luoda rakennus, joka kestää 200 vuotta. Tiili on materiaalina pitkäikäinen ja kestävä, ja rakennusta voi ajan kuluessa myös korjata vaihtamalla tiiliä tarpeen mukaan. Niinpä tiili oli luonteva materiaalivalinta kestävyyden vuoksi ja myös siksi, että se luo jatkumon ympäröivän kaupunkirakenteen kanssa, Lassila toteaa.
Kirkkoa on helppo lähestyä, mikä on ollut yhtenä tavoitteenakin.
– Otimme kirkon suunnittelussa mukaan palvelumuotoilun idean. Kysyimme seurakuntalaisilta, mitä he haluavat uudelta kirkolta. Esiin nousi ihan perusasioita: paikka, johon on helppo tulla ja yhteinen olohuone, kertoo kirkkoherra Janne Silvast. Hän vastasi kirkkohankkeen kokonaisohjauksesta.
– Kirkko on osa korttelia, jossa on myös asuinrakennuksia, ja itse kirkkorakennuksen käytön kynnys on matala. Sen yhteydessä on avoin kahvila, Pienten paikka lapsiperheille sekä monipuolinen kirjo toimisto- ja työtiloja sekä kokoustiloja niin kerhotoimintaan kuin diakoniatyön tarpeisiin. Kirkkorakennus ja siihen liittyvä toimistosiipi on molemmat suunniteltu siten, että tilat ovat joustavasti muunneltavissa erilaisten tarpeiden mukaan, Anssi Lassila kertoo.
Tiiltä, betonia ja puuta
Tikkurilan kirkon polveilevat erikokoiset ikkuna-aukotukset ja kauniisti kirjailtu julkisivumuuri tekevät julkisivusta ilmeikkään ja samalla kiinnostavan. Tiiliverhouksessa on käytetty erivärisiä tiiliä taiteen tavoin ja osaan tiiliä on istutettu ajatuksia herättäviä mietelauseita. Katon ulkoverhouksena käytetty keraaminen paanumainen kattotiili täydentää aitona luonnonmateriaalina kokonaisuutta.
– Rakennus muodostaa ilmeeltään yksiaineisen kokonaisuuden. Tiilen avulla oli mahdollista toteuttaa detaljiikaltaan rikas ja moni-ilmeinen julkisivu yhdestä materiaalista. Näin minimoitiin myös erilaiset rakenteelliset liittymäkohdat, mikä osaltaan edistää rakennuksen kestävyyttä, Lassila sanoo.
Kirkon kantavat pystyrakenteet on tehty pääosin paikalla valaen. Ala- ja välipohjat ovat ontelolaattoja. Kirkkosalin kantavat kattorakenteet ovat terästä, muut yläpohjarakenteet ovat puuta.
Sisäinteriööri on betonin ja puun yhteiseloa. Pääkirkkosalin paksut paikalla valetut lautamuottipintaiset betoniseinät ovat askeettisen puhuttelevat.
– Kirkkosalin korkeat ja paksut ulkoseinät olivat toteutuksen kannalta vaativia muun muassa muottikaluston takia. Vinosti auringonvalon suuntaisesti tehtävien ikkuna-aukkojen sijaintimittojen esittäminen suunnitelmissa oli myös haasteellista. Tietomallin avulla se kuitenkin onnistui, kertoo rakennesuunnittelija Matti Saarikoski.
Betonin ja puun vuoropuhelu sisääntulohallissa on oivallinen esimerkki siitä, miten eri materiaaleja voidaan yhdistellä niin, että lopputulos on harmoninen ja samalla näyttävä.
Anssi Lassilan mukaan tiili on perinteinen kirkkorakentamisessa käytetty materiaali niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Sen myötä Tikkuriulan uusi kirkko liittyy osaksi tiilikirkkojen rikasta jatkumoa.
– Itse pidän tiilestä kirkon julkisivumateriaalina erityisesti myös sen materiaalin tunnun ja elävän pinnan vuoksi. Tiili tuo kirkkorakennukseen lämpöä ja luonnetta sekä muistuttaa hienovaraisine värivaihteluineen elämän rikkaista sävyistä. Se sietää myös ikääntymistä ja patinaa monia muita materiaaleja luontevammin, Lassila sanoo.
Tikkurilan kirkon taideteokset on suunnitellut suunnittelu- ja arkkitehtitoimisto Partanen & Lamusuo Oy. Lue lisää teoksista.
…………………………………………………..
Lähes 130-vuotias Turun Kurjenlinna on hyvä esimerkki siitä, miten vanha kivitalo voi kestää satojakin vuosia ja käyttötarkoitus voi muuttua eri aikakausien tarpeiden ja vaatimusten mukaan. Nyt se on peruskorjattu huolellisesti julkisivuiltaan vastaamaan alkuperäistä ilmettään. Käyttötarkoitus on muuttunut laadukkaiksi vuokra-asunnoiksi ja toimistotiloiksi.
Kurjenlinnan hyvin säilynyttä tiiliseinää jätettiin näkyviin myös uudistetuissa sisätiloissa. Hyväkuntoiset kiviset porraskäytävät jäivät sellaisenaan suurelta osin ennalleen.
Kuva 3, Tikkurilan kirkko julkisivu
Veistoksellinen Tikkurilan kirkko on osa tiilirakenteista korttelia. Kirkkosali nousee 15 metrin korkeuteen ja sijoittuu korttelin kulmaan, joten kirkko erottuu korttelista selkeästi omana hahmonaan – kiinnostavana ja kutsuvana.
Kuva 4, Tikkurilan kirkko – kirkkosali
Tikkurilan kirkon 15 metriä korkea kirkkosali on pelkistetty, mutta hyvin juhlava. Auringonvalon suuntaisesti tehdyt ikkuna-aukot tuovat paikalla valettuun seinään omaleimaisen ilmeen ja saliin lempeää luonnon valoa.
Molemmista kohteista laajemmat artikkelit sekä lisäkuvat oheisista linkeistä
Kurjenlinna: Pieteetillä toteutettu peruskorjaus hakee vertaistaan
Lisäkuva 1 Lisäkuva 2 Lisäkuva 3 Lisäkuva 4
Tikkurilan kirkko: Veistoksellinen tiilikirkko ihmisten keskellä
Kurjenlinnan sairaala-alueen kehittäminen ja peruskorjaus
Alkuperäinen suunnitteluvuosi 1894
Peruskorjausvuosi 2018–2020
Alkuperäinen arkkitehtisuunnittelu J.E. Stenberg ja Arthur Kajanus
Aluekehittäjä ja rakennuttaja Kiinteistökartio Oy (osa Vuokrakartio Oy:n konsernia)
Projektinjohtourakoitsija Rakennuspalvelu J. Martti & Co Oy
Korjauksen arkkitehtisuunnittelu ARK Takala Oy
Muurausurakoitsija Rakennus Juhta Oy
Rappausurakoitsija Kiinteistömaalaus P. Järvinen ja Vakka-Suomen Rappaus
Bruttoala Noin 9 100 m2
Kerrosala Noin 6 500 m2
Tikkurilan kirkko, Asematie 12, Vantaa
Rakennuttaja (tilaaja ja käyttäjä) Vantaan seurakuntayhtymä
Valmistumisvuosi 2021
Bruttopinta-ala 3 550 m2
Arkkitehti ja pääsuunnittelu OOPEAA, pääsuunn. Anssi Lassila, projektiarkk. Iida Hedberg
Rakennesuunnittelu Afry Finland Oy, Matti Saarikoski ja Jarno Kolehmainen
Rakennuttajakonsultti Boost Brothers Oy, Matti Sivunen
Urakoitsija Lujatalo Oy
Kestävä Kivitalo -palkinto
Kestävä Kivitalo -palkinto myönnetään yrityksille ja yhteisöille, jotka ovat osallistuneet laadukkaasti tiilestä ja betonista paikalla rakennettujen rakennusten toteutukseen. Toiminnalle luotiin suuntaviivat vuonna 1994 Rudus Oy:n (silloinen Lohja Rudus) aloitteesta.
Vuoden 2021 palkinnon saivat Tikkurilan kirkko sekä Turussa sijaitsevan Kurjenlinnan sairaala-alueen kehittäminen ja peruskorjaus.
Aikaisemmin on palkittu mm. seuraavien kohteiden toteuttajat: As Oy Toppilan Punainen Mylly, Turun Telakkaranta, Espoon Asunnot Oy / Magneettikatu 14, As Oy Helsingin Arabiankatu 4, As Oy Helsingin Kuunari, As Oy Helsingin Tervapääskynen, As Oy Ratinanranta Tampere, Kuopion Keilankannan paikallarakennetut asuintalot, As Oy Oulun Etumasto, Katajanokan Mastokadun kortteli, As Oy Tampereen Charlotta, Siilinjärven Vuorelan kivirakenteinen asuinalue, Tampereen Onkiniemi ja Vantaan Kartanonkoski.
Kestävä Kivitalo -ryhmän yhteistyöyritykset ovat Rudus Oy, Wienerberger Oy Ab, Betoniteollisuus ry, Celsa Steel Service Oy, Peri Suomi Ltd Oy ja Finnsementti Oy.