Vaasan höyrymylly on ollut vajaat sata vuotta Oulussa Toppilansalmen satamamiljöön symboli. Sen tiiliset päädyt muistuttavat vanhasta vilkkaasta satamasta ja myllyn toiminnasta, vaikka rakennuksesta on tehty nykyaikainen asuinkerrostalo. Päädyistä toinen on säilytetty ennallaan ja toinen muurattu uudelleen vanhoista tiilistä kymmenen metrin päähän alkuperäisestä paikastaan.
Myllyn ensimmäinen osa valmistui 1924 Vaasan Höyrymylly Oy:n tilaamana. Myllyä on vuosien saatossa laajennettu neljä kertaa. Teollinen toiminta myllyssä loppui vasta 1990-luvun alussa, jolloin se jäi tyhjilleen. 
– Myllyrakennus on Oulun kaupunkikuvan kannalta tärkeä. Sen muuttamista asunnoiksi pohdittiin ensimmäisiä kertoja jo parikymmentä vuotta sitten, mutta tuloksetta. Onneksi se vihdoin toteutui, Pohjois-Pohjanmaan museon korjausarkkitehti Raimo Tikka kertoo.
Tontilla on kaavamerkintänä sr/ur eli uudisrakennuksen tulee olla ulkoiselta hahmoltaan ja mitoiltaan entistä vastaava.
– Alun perin kaavan mukaan rakennuksen molemmat päädyt olisi pitänyt säilyttää paikoillaan. Toinen päädyistä oli kuitenkin niin huonossa kunnossa, että sen pystyssä pysymistä ei voitu varmistaa. Vaikka pääty olisi pidetty entisellä paikallaankin, se oli pitänyt muurata uudelleen.
Vanhaa ja uutta taitavasti yhteen
Myllyn toinen pääty siis tuettiin ja jätettiin paikalleen. Muuten koko rakennus purettiin. Julkisivuista ja toisesta päädystä otettiin hyväkuntoiset tiilet talteen ja niistä muurattiin toinen pääty uudelleen mallin mukaisesti. Uusi rakennus on hienosti toteutettu vanhojen päätyjen väliin. 
Rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on ajateltu historiallisen perinnön säilyttämistä, pitkää elinkaarta, asumisviihtyvyyttä ja rakennuksen elinkaaren aikaisia käyttökustannuksia. Kohteen julkisivut ovat puhtaaksimuurattua, osin rapattua ja osin kierrätettyä tiiltä ja rungon välipohjarakenteet on tehty betonista paikalla valaen.
Kestävä Kivitalo -yritysryhmä myönsi As Oy Toppilan Punaisen Myllyn toteuttajille tämän vuoden Kestävä Kivitalo -palkinnon. Sen saivat oululaiset Rakennusteho, Arkkitehtitoimisto Veli Karjalainen Oy, Insinööritoimisto Putkonen Oy sekä Pohjois-Pohjanmaan museo.
– Rakennuksen suunnittelijat ja rakentaja ovat onnistuneet paikalla rakentamisen keinoin luomaan lopputuloksen, jossa rakennuksen muotokielessä yhdistyvät omaleimaisella tavalla sekä alueen historia että moderni kerrostalorakentaminen, Kestävä Kivitalo -ryhmän puheenjohtaja Pentti Lumme toteaa.
– Vanhan teollisuusrakennuksen hyödyntäminen osana uudisrakennuksen ulkoarkkitehtuuria sekä purettujen tiilien hyödyntäminen uusiokäytössä antavat kohteelle erityisen arvon. Vanhaa ja uutta arkkitehtuuria yhdistämällä, niiden ajallisesta erilaisuudesta huolimatta, on As Oy Toppilan Punaisesta Myllystä tullut tyylikäs uusi maamerkki Oulun Toppilansaaren rantamaisemaan.
– Erityisesti tapa, jolla uuteen rakennukseen lasiparvekkeineen on yhdistetty vanhaa teollisuustiiliarkkitehtuuria, tekee palkittavasta rakennuksesta mielenkiintoisen ja näyttävän kohteen, Pentti Lumme toteaa.
As Oy Toppilan Punainen Mylly, Höyrymyllyntie 8, Oulu
– Valmistumisvuosi: 2018, vanha alkuperäinen pääty 1924
– Runko: paikalla valettu betonirunko
– Julkisivu: paikalla muurattu tiili, osin rapattu, osin kierrätetty
– Asuntoja: 98 kpl, 21,5–108,0 m2
– Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Veli Karjalainen Oy
– Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Putkonen Oy
– Pääurakoitsija: Rakennusteho
As Oy Toppilan Punaisen Myllyn toteuttajat
– Pääsuunnittelija: Arkkitehtitoimisto Veli Karjalainen Oy
– Rakennesuunnittelija: Insinööritoimisto Putkonen Oy
– Urakoitsija/Rakennuttaja: Rakennusteho
– Pohjois-Pohjanmaan museo, korjausarkkitehti Raimo Tikka
Laajempi artikkeli, lataa tästä (Kuvat Veikko Sarkkinen ja Vesa Ranta)
Kuva 1
Vanha Vaasan höyrymylly on muuttunut moderniksi asuintaloksi, jonka toinen tiilistä muurattu pääty on alkuperäinen. As Oy Toppilan Punainen Mylly on toteutettu perinteitä kunnioittaen ja hyviä, paikalla rakentamisen periaatteita noudattaen. Rakennuksen toteuttajille myönnettiin vuoden 2019 Kestävä Kivitalo -palkinto.
Kuva 2
Rakennuksen toinen pääty on muurattu uudelleen vanhasta rakennuksesta puretuista tiilistä alkuperäisen ilmeen mukaisesti.
Kuva 3
Vaasan höyrymylly Toppilansalmen satama-alueella oli tärkeä Oulun kaupunkikuvalle, mutta purkamiselle ei ollut vaihtoehtoja. Toinen vanhoista päädyistä pystyttiin kuitenkin säästämään.
Kuva 4
Uudisosan runko on betonista paikalla valettu.
Kuva 5
– Onnistuneeseen lopputulokseen päästään vain hyvällä yhteistyöllä, sanovat As Oy Toppilan Punaisen Myllyn toteuttajien edustajat. Vasemmalta toimitusjohtaja Jaakko Moilanen Rakennustehosta, rakennesuunnittelija Pekka Juntunen Insinööritoimisto Putkonen Oy:stä, korjausarkkitehti Raimo Tikka Pohjois-Pohjanmaan museosta sekä arkkitehti Tomi Paukkunen Arkkitehtitoimisto Veli Karjalainen Oy:stä.
Kuva 6
Vanhan myllyn tiilistä 32 000 putsattiin käsin ja muurattiin uudelleen. Lähes satavuotiaiden tiilien tekninen kunto on uusia vastaava.
