Betoni Betonointi
Betonointi

Pilarit ja seinärakenteet pystytään tiivistämään asianmukaisella kalustolla betonin notkeuden ollessa notkeusluokaltaan S2 (vanhan luokituksen mukaan 2-3 sVB). Jos rakenteet ovat varauksiltaan ja raudoitukseltaan vaikeasti tiivistettävissä, on suositeltavaa käyttää notkistettua betonia valunotkeuden ollessa S3 vetelä. Maksimiraekoko on normaalivahvuuksisissa rakenteissa yleensä 16 mm:ä.

Pystyrakenteiden betonoinnissa on suhteutettava siirtomenetelmän tehokkuus puhdasvalun nousunopeuden ja tiivistysajan vaatimuksiin. Näin ollen esimerkiksi puhdasvaletun pilarin betonoinnissa betonipumpun suurta siirtotehoa ei välttämättä voida eikä saa hyödyntää; samoin voi tilanne olla myös seinärakenteissa.

Laattarakenteet ovat yleensä helposti valettavia ja tiivistettäviä. Kutistuma- ja halkeiluriskin pienentämiseksi betonin maksiraekooksi on syytä valita 32 mm tai 16 mm, jos laattarakenne on tiheästi raudoitettu esimerkiksi palkkikaistojen tai pilarien kohdalta. Sopiva valunotkeus on S2 notkea; betonia voidaan vielä tästä notkistaa notkistimella valunotkeuteen S3 vetelä valutyön nopeuttamiseksi tiheämmin raudoitetuissa laatoissa.


Normaalivahvuiset laatat (200-350 mm) valetaan yhtenä kerroksena. Tavallisella 50-60 mm:n sauvatäryttimellä tiivistetään betonia 10-18 m3 tunnissa, kun tärytys suoritetaan järjestelmällisin sauvanpistoin noin
40 cm:n ruuduissa.

 

Pystyrakenteiden tiivistys

  • Valupaikalle järjestetään kunnollinen, 2-3 valopisteen valaistus niin, että betonoivalla työkunnalla on selvä näkyvyys muotin pohjalle asti
  • Betonin pudotuskorkeus ei saa ylittää 1 metriä, joten nostoastiavalussa on käytettävä valusukkaa ja pumppuvalussa vietävä putken suu muotin sisälle
  • Betoni ei saa iskeytyä vinosti raudoitukseen eikä muottipintaan erottumisriskin takia, vaan se valetaan kohtisuorasti muotin pohjaa ja valettua betonia vasten
  • Betoni otetaan muottiin tasaisina 30-50 cm:n kerroksina; kukin kerros valetaan ja tiivistetään keskeytyksettä muotin koko pituudelta
  • Betoni tiivistetään sauvatäryttimillä järjestelmällisesti sauvanpistojen välin ollessa korkeintaan 400 mm ja tärytysajan keston 15-20 s
  • Pystyrakenteiden yläosien tiivistämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota niihin kertyvän ilman hitaamman ja vaikeamman poistumisen takia; ne on uudelleentiivistettävä hyvissä ajoin kun betoni on vielä plastisessa tilassa.


 


Vaakarakenteiden tiivistys

  • täryttimen koko valitaan aina kohteen mittojen mukaan: täryttimen on mahduttava yläpinnan raudoituksen läpi laatan joka kohdassa. Normaalivahvuisissa laatoissa täryttimen suurin koko on 60 mm
  • tärytys tehdään 1,5-2 metrin etäisyydellä ottorintauksesta
  • tärytintä ei käytetä massan siirtämiseen
  • sauvan asento on normaalisti pystysuora, ohuissa laatoissa (<250 mm) kallistuskulma voi olla enintään 45°. Sauva vaakasuorassa asennossa ei tiivistä, vaan aiheuttaa erottumista
  • tärytysajan on oltava riittävä, mutta ei liian pitkä: sopiva aika 250 mm:n laatalle on 10 s
  • betonoitaessa useampana kerroksena sauvan annetaan upota omalla painollaan tiivistettävän kerroksen läpi alempaan kerrokseen vähintään 200 mm
  • tiivistys suoritetaan järjestelmällisesti 400...600 mm:n ruuduissa.

Sauvatäryttimellä suoritetun tiivistyksen työsaavutuksia (bet-m3/h) käytännön laattavaluissa.

Sauvan halkaisija
(mm)
Tavallinen holvivalu
240 mm (m3/h)
Ohuet laatat, laattapalkit,
tiheä raudoitus (m3/h)
40-50 7-15 3-8
50-60 10-18 5-10


Betonipinnan oikaisu ja hierto

 

Laattarakenteen betonipinnan eri työmenetelmin tavoiteltava tasaisuusaste on tapauskohtaisesti joko

  • linjaaripinta, joka vaatii keskimäärin 10 mm:n tasoitekerroksen ennen pinnoittamista
  • konehierretty pinta, joka huonetiloissa vaatii ainoastaan ns. ohuen mattotasoitteen ennen pinnoittamista tai
  • konehierretty ns. mattovalmis pinta, joka huonetiloissa vaatii korkeintaan osittaista tasoittamista ennen pinnoittamista.
Linjaaripinnassa betoni tiivistetään tyypillisesti sauvatäryttimellä ja linjaroidaan linjaarilaudalla korkokohtien mukaiseen tasoon. Linjaaripinta soveltuu sellaisenaan tai kevyesti tai kevyesti hiottuna uivan tai asennuslattian alustaksi.

Konehierretyssä pinnassa betonin pintaa tasataan ja lujitetaan koneellisella hierrolla linjaroinnin jälkeen. Ohut tasoitekerros riittää saavuttamaan uivan parketin tai mattopinnoitteen alustan tasaisuusvaatimukset. Ns. mattovalmiin pinnan tasaisuusvaatimus ja se, tarvitaanko osittaista tasoittamista, riippuvat pinnoitteen laadusta.

Tasaisuusvaatimuksen nostaminen edellyttää selvää päätöstä käytettävän betonin laadusta ja työmenetelmästä: kun betoni tiivistetään sauvatärytyksellä, betonin tulee olla notkistettua (notkeus S3 vetelä tai notkeampi) ja betonipinnan korkomittaus suoritetaan mieluiten tasolasermittauksella.