Suunnitteluyhteistyö

Onnistuneen betonipinnan suunnittelu ja toteutus on jo ensimmäisestä suunnittelupalaverista aina betonointitapahtumaan ja pintojen jälkihoitoon asti eri osapuolten välistä yhteistyötä. Yhteistyökumppaneina prosessin eri vaiheissa ovat arkkitehti, rakennesuunnittelija, materiaalitoimittajat (muotti, raudoitus, betoni), työmaan betonityönjohto sekä etenkin työn toteuttajat eli muotti- raudoitus- ja betonointityökunnat. Suunnitteluvaiheessa on muistettava, että

• Liian tiukkoja vaatimuksia tulee välttää: laatuluokka pinnan käyttötarkoituksen mukaan
• Arkkitehtoniset vaatimukset realistiselta pohjalta: muottitekniikat ja -pinnat tuntemalla selviää selvitäänkö "vakioratkaisuilla" vai ajaudutaanko todella kalliimpiin kertaratkaisuihin
• Rakenteiden tulee olla valettavia työmaaolosuhteissa: raudoitusratkaisut, samoin kuin varaukset ja kiinnitykset, on suunniteltava tältä pohjalta. Valettavuus on muistettava myös pintojen profiloinnissa ja rakenteiden muotoilussa
• Pakollisten muotti- ja työsaumojen hyväksikäyttö pintojen arkkitehtonisessa suunnittelussa
• Suojabetonikerroksen on aina oltava riittävän paksu

Seuraavassa on tarkistuslistamaisesti kerrattu betonipintojen suunnittelun ja toteutuksen keskeisiä tekijöitä.

Puhdasvalupinnan arkkitehtisuunnittelu

• -Millainen pinta on tavoitteena?
• -Löytyykö tavoitteelle referenssipintoja?
• -Onko referenssipinnoista saatavissa toteutustietoja?
• -Millainen realistinen laatuluokka pinnalle asetetaan?
• -Mitkä laatuluokan laatutekijät (huokoisuus jne.) ovat oleellisia?
• -Yhteydenotto muotti- ja betoniteknologian asiantuntijoihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Suunnittelijoiden, urakoitsijan sekä muotti- ja betonitoimittajan yhteistyö

• -Mikä on tavoite?
• -Ovatko kaikki ymmärtäneet tavoitteen "yhteisellä kielellä"?
• -Ovatko suunnitelmat tavoitteen realistisen saavuttamisen kannalta toimivat?
• -Mitkä ovat vaihtoehtoiset kalustot ja materiaalit tavoitteen toteuttamiseen?
• -Mitkä ovat riskitekijät?
• -Mallirakenteen toteutus käytettävällä kalustolla, materiaaleilla ja toteutustekniikalla

Toteutusvaihe

• -Tavoitteen ja käytettävien työtekniikoiden kertaus toteuttaville työkunnille
• -Ensimmäisen valutuloksen tarkistus ja korjaavien toimenpiteiden läpikäynti suunnittelijoiden, betonitoimittajan, betonityönjohdon sekä toteuttavien työkuntien kesken

 

Betonipintojen laatuluokka on esitettävä ohjeen by40 mukaisesti luokkana AA, A, B tai C. Eri osapuolten käsitykset työselityksissä usein esiintyvistä termeistä "sileävalu", "puhdasvalu" tai "raakavalu" eivät ole yhteneväiset; lisäksi em. termeille ei ole annettu missään ohjeessa laatuvaatimuksia, joten niitä ei tule käyttää laatuluokitusmielessä. Puhdasvalulla ymmärretään muottia vasten valettua betonipintaa, joka jää sellaisenaan käsittelemättä tai pinnoitetaan esimerkiksi kuultokäsittelyllä eli vastaa laatuluokaltaan paikallavalettuna luokkaa A. Paikallavaletuissa betonirakenteissa ei ole syytä käyttää luokkaa A kovempaa vaatimusta.

 

Betonin valinta

Betonin valinta pinnoiltaan laatuluokiteltuihin paikallavalettuihin betonirakenteisiin voidaan kiteyttää seuraavasti:

• -Luokka B ja C: normaali hyvin muokkautuva, erottumaton betonimassa, jonka maksimiraekoko on mahdollisimman suuri valettavan rakenteen mitat huomioiden ja valunotkeus mieluiten S2. Tätä jäykempi lähtönotkeus ja valunotkeuden aikaansaaminen notkistimella on eduksi
• -Luokka A eli ns. puhdasvalupinnat: tarkempi betonin määrittely tai valinta on tarpeen betoniasiantuntijan kanssa ja seuraavin betonin suhteituksen lähtöarvoin:
  
  •  
    • -Sementtimäärä vähintään noin 300 kg/m3, sementtilaatu sama koko valun ajan
    • -Seosaineiden käyttö vaatii betoniteknologista asiantuntemusta; lentotuhkan käyttö ei ole suositeltavaa
    • -Vesisementtisuhde 0,55-0,6 tai pienempi, jos esim. ympäristöluokan vaatimukset edellyttävät matalampaa arvoa; on kuitenkin muistettava, että vesisementtisuhde vaikuttaa myös betonipinnan värisävyyn
    • -Vesimäärä ei saisi vaihdella valun aikana
    • -Runkoainemäärä korkeintaan 6 kertaa sementin määrä
    • -Hienon hiekan < 0,25 ja sementin yhteismäärä 450-500 kg/m3, kun maksimiraekoko on 16 mm
  • Tavoitteena hyvin muokkautuva, erottumaton

 

Muottipintojen huolto

 

Parhaimmankaan muottimateriaalin pinta ei säily laadukkaana ilman huoltoa. Muottipinnan huolto maksaa aina jonkin verran, mutta vain pienen osan siitä, mitä betonipinnan korjaaminen ja muottipinnan uusiminen. Muottipinnan virheet näkyvät armotta valetussa pinnassa. Muottipinnat on puhdistettava jokaisen valukerran jälkeen. Painevedellä ja harjaamalla tehty pinnan pesu auttaa vain välittömästi muotinpurun jälkeen tehtynä. Puhdistettaessa harjakoneilla tai petkeleillä on varottava muottipinnan rikkoutumista. Myös muotin runko on puhdistettava betonista, jotta muottisaumat saadaan tiiviiksi ja tasaisiksi. Likaisesta muottirungosta aiheutuu usein valupurseita ja hammastuksia betonipintaan. Muotinirrotusaineiden tehtävänä on estää betonin tarttuminen muottipintaan ja näin ollen parantaa betonipinnan laatua. Niiden käyttö helpottaa muotin puhdistusta myös muualta kuin muottipinnan alueelta. Runkorakenteiden ja etenkin niiden reuna-alueiden huolellinen öljyäminen helpottaa muotin käsittelyä ja uudelleenkokoamista sekä osien yhteensopivuutta ja tiiveyttä.

 

Yleisimmät virheet muotinirrotusaineiden käytössä ovat:

• -Ei käytetä lainkaan
• -Käytetään silloin tällöin, mutta runsaasti kerrallaan.

Muotinirrotusainetta on käytettävä jokaisella valukerralla, mutta mahdollisimman vähän ja tasaisena kerroksena. Liian runsas muottiöljy jättää valumajälkiä (pystypinnat) ja pintavirheitä (pysty- ja vaakapinnat) betonipintaan. Liiallinen muottiöljy on pyyhittävä aina pois.